Puntaroituja äänestyspäätöksiä? Kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa

Mikko Oskari Leino, Maria Bäck, Henrik Serup Christensen, Katariina Kulha, Maija Setälä, Kim Strandberg, Mari Taskinen

    Forskningsoutput: TidskriftsbidragArtikelVetenskapligPeer review

    15 Nedladdningar (Pure)

    Sammanfattning

    Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida, onnistuiko kansalaisraati kuntaliitoskysymyksen puntaroinnissa. Raadin toimintaa arvioidaan kolmen kriteerin kautta, joita ovat raadin demokraattisuus, analyyttinen perusteellisuus ja lopputuotoksen laadukkuus sekä raadin ulkoiset vaikutukset. Analyysissa hyödynnetään kolmea eri kyselyaineistoa: osallistujakyselyä, kyselytutkimuskokeen tuloksia sekä kansanäänestyksen jälkeen kerättyä kuntalaiskyselyä. Analyysin perusteella demokraattisuus toteutui raadissa melko hyvin: osallistujajoukko oli monipuolinen – vaikkei täysi edustava - ja keskusteluihin osallistuminen onnistui suurimmalta osalta ongelmitta. Raadin moderaattorit koettiin tasapuolisiksi. Raatilaisten tiedot aiheesta karttuivat selvästi, minkä lisäksi suurin osa ilmoitti usein puntaroineensa omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä huolellisesti. Mustasaaren kunnan asukkaat olivat – osaltaan alueellisesta medianäkyvyydestä johtuen – varsin tietoisia raadista, ja viimeisen kyselyn mukaan enemmistö äänioikeutetuista luki raadin julkilausuman. Julkilausuman lukeminen kerrytti kuntalaisten tietoja aiheesta, minkä lisäksi sillä oli vaikutusta myös heidän kuntaliitoskantoihinsa. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tämän tyyppisiä raateja koskevan tutkimuksen kanssa. Analyysin perusteella tämän tyyppisiä kansalaisraateja voitaisiin käyttää apuna harkittujen äänestyspäätösten  teossa myös Suomessa.

    OriginalspråkOdefinierat/okänt
    Sidor (från-till)337–363
    TidskriftPolitiikka
    Volym61
    Nummer4
    StatusPublicerad - 2019
    MoE-publikationstypA1 Tidskriftsartikel-refererad

    Nyckelord

    • art history + twentieth century art + book review
    • Citizens' Initiative Review
    • Deliberation

    Citera det här