"Nuata näkyjä hevin ei unohtaa voikkaa, soravaunuja, veturia, topparoikkaa" - Rautatien vaikutus Teuvan Perälän kylän elämään 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Otto Latva

"Nuata näkyjä hevin ei unohtaa voikkaa, soravaunuja, veturia, topparoikkaa" - Rautatien vaikutus Teuvan Perälän kylän elämään 1900-luvun alusta 1970-luvulle

Otto Latva

FSEJ Gemensamma

Forskningsoutput: Typer av avhandlingar › Magisteruppsats › Avhandlingar

Sammanfattning

Tutkielmani käsittelee rautatien vaikutusta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan kunnan Perälän kylän elämään. Selvitän miten rautatie vaikutti kyläläisten arkeen ja mitä uutta se toi kylän ympäristöön. Koen tärkeäksi myös tarkastella rautatietä kylän poliittisia rakenteita selittävänä tekijänä. Etelä-Pohjanmaa koetaan usein hyvin oikeistolaiseksi maakunnaksi, mutta esimerkiksi Perälän kylässä vasemmiston suosio oli hyvin suuri. Tutkielmassani etsin vastauksia kylän vasemmistolaisuuteen rautatien näkökulmasta. Perälä oli ollut ennen rautatietä omaa elämäänsä elänyt agraarinen kylä, mutta rakennusprosessin myötä se koki voimakkaan muutoksen. Ensimmäiset radanrakentajat saapuivat Perälään vuonna 1909, ja he toivat kylään paljon ennestään tuntemattomia vaikutteita. Tutkielmassani käsittelen mitä nämä vaikutteet olivat ja miten radanrakentajien ja kyläläisten yhteinen arki sujui. Suupohjan radan valmistuttua suurin osa radanrakentajista lähti kylästä, ja liikenne rataosuudella alkoi. Liikenteen toimivuudesta vastasi rautatieläisten ammattiryhmä. Tarkastelen työssäni rautatieläisiä muun muassa osana kylän elämää sekä heidän toimintaansa kylän poliittisessa kentässä. Tutkielmassani käsittelen aluksi lyhyesti Suupohjan radan rakentamiseen johtaneita seikkoja sekä Perälän kylää ennen rautatien rakentamista. Esittelen myös Perälän rautatierakennusten historiaa. Lisäksi käsittelen Perälän asemapaikan toimivuutta ja henkilöliikenteen lopettamiseen Suupohjan radalla vuonna 1968 johtaneita syitä, sekä sen vaikutuksia Perälän kylään. Lopuksi esittelen vielä lyhyesti rautatien nykyistä tilannetta Perälässä. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen ja kirjallisten lähteiden puutteellisuuden vuoksi käytän työssäni paljon apuna muistitietoa sekä alkuperäislähteitä. Muistitietoa olen työtäni varten kerännyt pääasiassa haastattelujen avulla. Lisäksi olen käyttänyt työssäni usean eri arkiston aineistoja ja sanomalehtimateriaalia. Historian tutkimustraditiossa tutkielmani liittyy myös työväen historiaan. Tutkimalla Perälän kaltaisten pienten asemakylien historiaa saamme näkyviin suurten kokonaisuuksien alle jääneet historialliset yksiköt, kuten pienet kylät ja tavalliset ihmiset. Tutkimukseni avulla voi helposti hahmottaa, että rautateitä eivät rakentaneet pelkästään maineikkaat insinöörit, vaan joukko radanrakentajia, joista jokainen on oman elämäntarinansa omaava yksilö. Tutkimuksessani tulee esille myös konkreettinen esimerkki mikrohistorian avulla laajempaa kokonaisuutta kyseenalaistavasta tutkimustuloksesta. Työni poliittisessa osiossa rikon yleistä käsitystä siitä, miten Etelä-Pohjanmaa olisi koko historiansa ajan profiloitunut nimenomaan oikeistolaiseksi maakunnaksi.

Originalspråk	Odefinierat/okänt
Förlag	University of Turku
Status	Publicerad - 2012
MoE-publikationstyp	G2 Masteruppsats, polyteknisk masteruppsats

Citera det här

@mastersthesis{5b1a96fe6bec46f3b69e3b00d013e579,

title = "{"}Nuata n{\"a}kyj{\"a} hevin ei unohtaa voikkaa, soravaunuja, veturia, topparoikkaa{"} - Rautatien vaikutus Teuvan Per{\"a}l{\"a}n kyl{\"a}n el{\"a}m{\"a}{\"a}n 1900-luvun alusta 1970-luvulle",

abstract = "Tutkielmani k{\"a}sittelee rautatien vaikutusta Etel{\"a}-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan kunnan Per{\"a}l{\"a}n kyl{\"a}n el{\"a}m{\"a}{\"a}n. Selvit{\"a}n miten rautatie vaikutti kyl{\"a}l{\"a}isten arkeen ja mit{\"a} uutta se toi kyl{\"a}n ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n. Koen t{\"a}rke{\"a}ksi my{\"o}s tarkastella rautatiet{\"a} kyl{\"a}n poliittisia rakenteita selitt{\"a}v{\"a}n{\"a} tekij{\"a}n{\"a}. Etel{\"a}-Pohjanmaa koetaan usein hyvin oikeistolaiseksi maakunnaksi, mutta esimerkiksi Per{\"a}l{\"a}n kyl{\"a}ss{\"a} vasemmiston suosio oli hyvin suuri. Tutkielmassani etsin vastauksia kyl{\"a}n vasemmistolaisuuteen rautatien n{\"a}k{\"o}kulmasta. Per{\"a}l{\"a} oli ollut ennen rautatiet{\"a} omaa el{\"a}m{\"a}{\"a}ns{\"a} el{\"a}nyt agraarinen kyl{\"a}, mutta rakennusprosessin my{\"o}t{\"a} se koki voimakkaan muutoksen. Ensimm{\"a}iset radanrakentajat saapuivat Per{\"a}l{\"a}{\"a}n vuonna 1909, ja he toivat kyl{\"a}{\"a}n paljon ennest{\"a}{\"a}n tuntemattomia vaikutteita. Tutkielmassani k{\"a}sittelen mit{\"a} n{\"a}m{\"a} vaikutteet olivat ja miten radanrakentajien ja kyl{\"a}l{\"a}isten yhteinen arki sujui. Suupohjan radan valmistuttua suurin osa radanrakentajista l{\"a}hti kyl{\"a}st{\"a}, ja liikenne rataosuudella alkoi. Liikenteen toimivuudesta vastasi rautatiel{\"a}isten ammattiryhm{\"a}. Tarkastelen ty{\"o}ss{\"a}ni rautatiel{\"a}isi{\"a} muun muassa osana kyl{\"a}n el{\"a}m{\"a}{\"a} sek{\"a} heid{\"a}n toimintaansa kyl{\"a}n poliittisessa kent{\"a}ss{\"a}. Tutkielmassani k{\"a}sittelen aluksi lyhyesti Suupohjan radan rakentamiseen johtaneita seikkoja sek{\"a} Per{\"a}l{\"a}n kyl{\"a}{\"a} ennen rautatien rakentamista. Esittelen my{\"o}s Per{\"a}l{\"a}n rautatierakennusten historiaa. Lis{\"a}ksi k{\"a}sittelen Per{\"a}l{\"a}n asemapaikan toimivuutta ja henkil{\"o}liikenteen lopettamiseen Suupohjan radalla vuonna 1968 johtaneita syit{\"a}, sek{\"a} sen vaikutuksia Per{\"a}l{\"a}n kyl{\"a}{\"a}n. Lopuksi esittelen viel{\"a} lyhyesti rautatien nykyist{\"a} tilannetta Per{\"a}l{\"a}ss{\"a}. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen ja kirjallisten l{\"a}hteiden puutteellisuuden vuoksi k{\"a}yt{\"a}n ty{\"o}ss{\"a}ni paljon apuna muistitietoa sek{\"a} alkuper{\"a}isl{\"a}hteit{\"a}. Muistitietoa olen ty{\"o}t{\"a}ni varten ker{\"a}nnyt p{\"a}{\"a}asiassa haastattelujen avulla. Lis{\"a}ksi olen k{\"a}ytt{\"a}nyt ty{\"o}ss{\"a}ni usean eri arkiston aineistoja ja sanomalehtimateriaalia. Historian tutkimustraditiossa tutkielmani liittyy my{\"o}s ty{\"o}v{\"a}en historiaan. Tutkimalla Per{\"a}l{\"a}n kaltaisten pienten asemakylien historiaa saamme n{\"a}kyviin suurten kokonaisuuksien alle j{\"a}{\"a}neet historialliset yksik{\"o}t, kuten pienet kyl{\"a}t ja tavalliset ihmiset. Tutkimukseni avulla voi helposti hahmottaa, ett{\"a} rautateit{\"a} eiv{\"a}t rakentaneet pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n maineikkaat insin{\"o}{\"o}rit, vaan joukko radanrakentajia, joista jokainen on oman el{\"a}m{\"a}ntarinansa omaava yksil{\"o}. Tutkimuksessani tulee esille my{\"o}s konkreettinen esimerkki mikrohistorian avulla laajempaa kokonaisuutta kyseenalaistavasta tutkimustuloksesta. Ty{\"o}ni poliittisessa osiossa rikon yleist{\"a} k{\"a}sityst{\"a} siit{\"a}, miten Etel{\"a}-Pohjanmaa olisi koko historiansa ajan profiloitunut nimenomaan oikeistolaiseksi maakunnaksi.",

author = "Otto Latva",

year = "2012",

language = "Odefinierat/ok{\"a}nt",

publisher = "University of Turku",

}

TY - THES

T1 - "Nuata näkyjä hevin ei unohtaa voikkaa, soravaunuja, veturia, topparoikkaa" - Rautatien vaikutus Teuvan Perälän kylän elämään 1900-luvun alusta 1970-luvulle

AU - Latva, Otto

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Tutkielmani käsittelee rautatien vaikutusta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan kunnan Perälän kylän elämään. Selvitän miten rautatie vaikutti kyläläisten arkeen ja mitä uutta se toi kylän ympäristöön. Koen tärkeäksi myös tarkastella rautatietä kylän poliittisia rakenteita selittävänä tekijänä. Etelä-Pohjanmaa koetaan usein hyvin oikeistolaiseksi maakunnaksi, mutta esimerkiksi Perälän kylässä vasemmiston suosio oli hyvin suuri. Tutkielmassani etsin vastauksia kylän vasemmistolaisuuteen rautatien näkökulmasta. Perälä oli ollut ennen rautatietä omaa elämäänsä elänyt agraarinen kylä, mutta rakennusprosessin myötä se koki voimakkaan muutoksen. Ensimmäiset radanrakentajat saapuivat Perälään vuonna 1909, ja he toivat kylään paljon ennestään tuntemattomia vaikutteita. Tutkielmassani käsittelen mitä nämä vaikutteet olivat ja miten radanrakentajien ja kyläläisten yhteinen arki sujui. Suupohjan radan valmistuttua suurin osa radanrakentajista lähti kylästä, ja liikenne rataosuudella alkoi. Liikenteen toimivuudesta vastasi rautatieläisten ammattiryhmä. Tarkastelen työssäni rautatieläisiä muun muassa osana kylän elämää sekä heidän toimintaansa kylän poliittisessa kentässä. Tutkielmassani käsittelen aluksi lyhyesti Suupohjan radan rakentamiseen johtaneita seikkoja sekä Perälän kylää ennen rautatien rakentamista. Esittelen myös Perälän rautatierakennusten historiaa. Lisäksi käsittelen Perälän asemapaikan toimivuutta ja henkilöliikenteen lopettamiseen Suupohjan radalla vuonna 1968 johtaneita syitä, sekä sen vaikutuksia Perälän kylään. Lopuksi esittelen vielä lyhyesti rautatien nykyistä tilannetta Perälässä. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen ja kirjallisten lähteiden puutteellisuuden vuoksi käytän työssäni paljon apuna muistitietoa sekä alkuperäislähteitä. Muistitietoa olen työtäni varten kerännyt pääasiassa haastattelujen avulla. Lisäksi olen käyttänyt työssäni usean eri arkiston aineistoja ja sanomalehtimateriaalia. Historian tutkimustraditiossa tutkielmani liittyy myös työväen historiaan. Tutkimalla Perälän kaltaisten pienten asemakylien historiaa saamme näkyviin suurten kokonaisuuksien alle jääneet historialliset yksiköt, kuten pienet kylät ja tavalliset ihmiset. Tutkimukseni avulla voi helposti hahmottaa, että rautateitä eivät rakentaneet pelkästään maineikkaat insinöörit, vaan joukko radanrakentajia, joista jokainen on oman elämäntarinansa omaava yksilö. Tutkimuksessani tulee esille myös konkreettinen esimerkki mikrohistorian avulla laajempaa kokonaisuutta kyseenalaistavasta tutkimustuloksesta. Työni poliittisessa osiossa rikon yleistä käsitystä siitä, miten Etelä-Pohjanmaa olisi koko historiansa ajan profiloitunut nimenomaan oikeistolaiseksi maakunnaksi.

AB - Tutkielmani käsittelee rautatien vaikutusta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan kunnan Perälän kylän elämään. Selvitän miten rautatie vaikutti kyläläisten arkeen ja mitä uutta se toi kylän ympäristöön. Koen tärkeäksi myös tarkastella rautatietä kylän poliittisia rakenteita selittävänä tekijänä. Etelä-Pohjanmaa koetaan usein hyvin oikeistolaiseksi maakunnaksi, mutta esimerkiksi Perälän kylässä vasemmiston suosio oli hyvin suuri. Tutkielmassani etsin vastauksia kylän vasemmistolaisuuteen rautatien näkökulmasta. Perälä oli ollut ennen rautatietä omaa elämäänsä elänyt agraarinen kylä, mutta rakennusprosessin myötä se koki voimakkaan muutoksen. Ensimmäiset radanrakentajat saapuivat Perälään vuonna 1909, ja he toivat kylään paljon ennestään tuntemattomia vaikutteita. Tutkielmassani käsittelen mitä nämä vaikutteet olivat ja miten radanrakentajien ja kyläläisten yhteinen arki sujui. Suupohjan radan valmistuttua suurin osa radanrakentajista lähti kylästä, ja liikenne rataosuudella alkoi. Liikenteen toimivuudesta vastasi rautatieläisten ammattiryhmä. Tarkastelen työssäni rautatieläisiä muun muassa osana kylän elämää sekä heidän toimintaansa kylän poliittisessa kentässä. Tutkielmassani käsittelen aluksi lyhyesti Suupohjan radan rakentamiseen johtaneita seikkoja sekä Perälän kylää ennen rautatien rakentamista. Esittelen myös Perälän rautatierakennusten historiaa. Lisäksi käsittelen Perälän asemapaikan toimivuutta ja henkilöliikenteen lopettamiseen Suupohjan radalla vuonna 1968 johtaneita syitä, sekä sen vaikutuksia Perälän kylään. Lopuksi esittelen vielä lyhyesti rautatien nykyistä tilannetta Perälässä. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen ja kirjallisten lähteiden puutteellisuuden vuoksi käytän työssäni paljon apuna muistitietoa sekä alkuperäislähteitä. Muistitietoa olen työtäni varten kerännyt pääasiassa haastattelujen avulla. Lisäksi olen käyttänyt työssäni usean eri arkiston aineistoja ja sanomalehtimateriaalia. Historian tutkimustraditiossa tutkielmani liittyy myös työväen historiaan. Tutkimalla Perälän kaltaisten pienten asemakylien historiaa saamme näkyviin suurten kokonaisuuksien alle jääneet historialliset yksiköt, kuten pienet kylät ja tavalliset ihmiset. Tutkimukseni avulla voi helposti hahmottaa, että rautateitä eivät rakentaneet pelkästään maineikkaat insinöörit, vaan joukko radanrakentajia, joista jokainen on oman elämäntarinansa omaava yksilö. Tutkimuksessani tulee esille myös konkreettinen esimerkki mikrohistorian avulla laajempaa kokonaisuutta kyseenalaistavasta tutkimustuloksesta. Työni poliittisessa osiossa rikon yleistä käsitystä siitä, miten Etelä-Pohjanmaa olisi koko historiansa ajan profiloitunut nimenomaan oikeistolaiseksi maakunnaksi.

M3 - Magisteruppsats

PB - University of Turku

ER -