Mielenterveyden ja työttömyyden välinen yhteys: Mitä kertovat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset?

Kaarina Reini, Anna Forsman, Kristian Wahlbeck

Forskningsoutput: TidskriftsbidragArtikelVetenskaplig

Sammanfattning

Yksimielisyysvallitsee siitä, että työttömien tulee olla aktiivisia työnhakijoita ja ettäinsentiiveillä on vaikutusta työttömien käyttäytymiseen. Työttömien asemaanvaikuttavia isoja muutoksia on tapahtunut ja suunnitteilla Suomessa.Keskusteluissa on kuitenkin melko vähän käsitelty työttömien terveyttä jamuutosten mahdollisia terveysvaikutuksia. Tässä artikkelissa käsitellään tiiviisti mitä tiedetään työttömyydestäja mielenterveydestä kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen valossa. Kirjallisuuskatsauksenartikkelit valikoitiin painottaen tuoreimpia löydöksiä mutta myös pyrkientuomaan esille työttömyyden ja mielenterveyden yhteyden monet ilmenemismuodot. Uusimpanaesimerkkinä Suomesta Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn aineistoon (2005-2014)perustuvia tuloksia työttömien psyykkisestä kuormittuneisuudesta esitelläänlyhyesti. Tutkimustulokset korostavatmielenterveyden huomioimista työllisyys- ja hyvinvointipolitiikansuunnittelussa sekä toteutuksessa. Työttömien uudelleen työllistymisensuunnitelmissa olisi syytä huomioida mielenterveyskysymykset. Erityisestipitkäaikaistyöttömien mielenterveysongelmiin olisi syytä kiinnittää huomiota,koska tutkimukset ovat todenneet pitkäaikaistyöttömien psyykkisen hyvinvoinninolevan heikompi kuin lyhyen aikaa työttömänä olleiden. Lisäksi työmarkkinoidenja työn tekemisen monipuolistuminen antavat syyn seurata työttömien terveydenkehittymistä väestötutkimuksilla ja rekisteriaineistoihin perustuen.Politiikkatoimenpiteillä voitaisiin pienentää työttömyyden aiheuttamaaterveysriskiä sekä samalla vähentää työllisten kokemaa työhön liittyvääepävarmuutta.   

OriginalspråkOdefinierat/okänt
Sidor (från-till)435–440
TidskriftYhteiskuntapolitiikka
Volym83
Utgåva4
StatusPublicerad - 2018
MoE-publikationstypB1 Artikel i en vetenskaplig tidskrift

Citera det här