@book{51abfcddb23248128a59ea56457c0527,
title = "Lapv{\"a}{\"a}rtin-Isojoen taimenen poikastuotanto: Jokipoikastiheydet ja vaelluspoikastuotanto",
abstract = "Lapv{\"a}{\"a}rtin-Isojoen taimenkannat ovat monien muiden vesist{\"o}jemme tapaan k{\"a}rsineet lukuisista ihmistoiminnan aiheuttamista ongelmista, kuten uomien perkauksista, vaellusesteist{\"a}, veden laadun heikkenemisest{\"a}, kiintoainekuormituksesta sek{\"a} voimakkaasta kalastuksesta. Isojoen taimenkantoja on yll{\"a}pidetty pitk{\"a}{\"a}n l{\"a}hinn{\"a} tuki-istutusten avulla, mutta viime vuosina taimenkantojen hoidon keinovalikoima on monipuolistunut. Keski{\"o}{\"o}n ovat nousseet kalastuksen s{\"a}{\"a}tely, vaellusyhteyksien avaaminen sek{\"a} elinymp{\"a}rist{\"o}kunnostukset. Isojoen taimenkannat vaikuttavat reagoivan positiivisesti toteutettuihin hoitotoimenpiteisiin. Pitk{\"a}aikaisissa s{\"a}hk{\"o}kalastuksissa on havaittu taimenen jokipoikastuotannon kasvaneen selv{\"a}sti vesist{\"o}n eri osissa. Isojoen keski- ja yl{\"a}juoksulla kes{\"a}nvanhojen (0+) taimenenpoikasten tiheydet ovat viime vuosina l{\"a}hestyneet ja monin paikoin jo saavuttaneet asetetun hyv{\"a}n tilan raja-arvon (25 poikasta/100 m2). Positiivista kehityst{\"a} poikastuotannossa on tapahtunut my{\"o}s Isojoen alajuoksulla, vaikka alueen elinymp{\"a}rist{\"o}jen laatu on taimenelle heikohko. Parhaimmat ja paikoin eritt{\"a}in suuret poikastiheydet on viime vuosina havaittu Isojoen sivujoissa, erityisesti Kari-Mets{\"a}joessa ja Heikkil{\"a}njoessa. Vuosina 2019–2021 toteutetuissa Isojoen vaelluspoikasseurannoissa saatiin vuosittaisiksi tuotantoarvioiksi 3500–7300 luonnonvaraista taimenen vaelluspoikasta. M{\"a}{\"a}r{\"a} on suurempi kuin mit{\"a} on aiemmin arvioitu ja se antaa viitteit{\"a} taimenkannan tilan parantumisesta. Toisaalta aiempaa luotettavaa vertailutietoa Isojoen vaelluspoikastuotannosta kehittymisest{\"a} pitk{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} ei kuitenkaan ole. Taimenen luonnontuotannon positiivinen kehittyminen mahdollistaa kannanhoidollisista tukiistutuksista luopumisen Isojoen taimenkantojen hoidossa. Resurssit kannattaa sit{\"a} vastoin suunnata taimenen luonnontuotannon vahvistamiseen ja laajentamiseen. Siin{\"a} keski{\"o}ss{\"a} on riitt{\"a}v{\"a}n laaja-alainen (joki, meri) ja kantojen tilaan mitoitettu kalastuksen s{\"a}{\"a}tely. Taimenkantojen elinmahdollisuuksia voidaan lis{\"a}ksi edelleen parantaa lis{\"a}{\"a}ntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostuksilla sek{\"a} veden laadun ja riitt{\"a}vyyden parantamiseen t{\"a}ht{\"a}{\"a}vill{\"a} toimilla. My{\"o}s taimenen vaellusyhteyksiss{\"a} on edelleen puutteita, esimerkiksi Peruskosken ja muutaman muun padon osalta. Isojoen taimenkantojen edelleen elpyess{\"a} kalastuksen s{\"a}{\"a}tely{\"a} voidaan tulevaisuudessa l{\"o}ys{\"a}t{\"a} ja sallia my{\"o}s luonnonvaraisten taimenien kohtuullinen kalastus. Isojoen vesist{\"o}ll{\"a} on potentiaalia nousta yhdeksi maamme laadukkaimmaksi luonnonvaraisen taimenen kalastuskohteeksi.",
keywords = "Salmonid Ecology, Sea trout, Parr, Smolt, Taimen, Poikastuotanto, Vaelluspoikanen, Smoltti, S{\"a}hk{\"o}kalastus",
author = "Ari Saura and Panu Orell and Teemu Huovinen and Linus L{\"a}hteenm{\"a}ki",
year = "2022",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-380-577-4 ",
series = "Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus",
publisher = "Luonnonvarakeskus",
address = "Finland",
}