Abstrakti
Covid-19 vanhustenhuollon ja sen johtamisen näkökulmasta -tutkimus on yhteispohjois- mainen kyselytutkimus, johon osallistui Suomesta 247 vanhustenhuollon johtajaa 111 kunnasta.
Suomalainen vanhustenhuolto selvisi tutkimusajankohtana kohtalaisen vähin koronatar- tunnoin. Kaikista organisaatiosta yhteensä 4/5 säästyi täysin tartunnoilta. Tähän selityk- seksi sopii, että koronatartuntoja myös pyrittiin laajasti (67 – 99 %) estämään monenlaisin kontakteja vähentävin tai muuten suojautumista edistävin toimin. Samoin tartuntatilan- teessa käytettiin pitkälti samantyyppisiä toimenpiteitä tietyin tiukennuksin ja lisätoimin.
Suojavarusteiden määrään, laatuun, ohjeistukseen tai hintaan liittyviä huomattavia on- gelmia koettiin 60 %:lla organisaatioista. Samoin vastaajista 10 – 30 % oli miltei jokaisen kysymyksen ja jokaisen vaiheen kohdalla sitä mieltä, että koronatestiin pääsyssä oli suurta ongelmaa. Ongelmat olivat suurimpia kevään tartuntatilanteen hankalimmissa vaiheissa.
THL – Tutkimuksesta tiiviisti 26/2021 7
Auvo Rauhala, Lisbeth Fagerström, Timo Sinervo
Covid-19 Suomen vanhustenhuollon ja sen johtamisen näkökulmasta
Erilaisia uusia yhteistyötapoja, osaamisen kartuttamista ja kokemuksista oppimista koet- tiin tapahtuneen huomattavasti 85 %:ssa organisaatioista.
Lienee kohtuullista arvioida, että ilman testaukseen pääsyyn ja suojavarusteisiin liittyviä ongelmia lopputulos olisi tartuntojen ehkäisyssä ilmeisesti ollut erilaisista toimenpiteistä ja toiminnan muutoksista ja uuden oppimisesta johtuen vieläkin parempi.
Etenkin muistisairailla vanhuksilla oli yleisesti huomattavia vaikeuksia ymmärtää ja nou- dattaa erilaisia tartuntariskiä vähentäviä toimenpiteitä. Asiakkaat kokivat myös paljon yksinäisyyttä. Myös omaisten reaktiot etenkin vierailurajoituksiin koettiin yleisesti suuriksi ongelmiksi.
Henkilökunnan osalta useimmilla oli suurena ongelmana epävarmuus työrutiineissa ja huoli asiakkaiden tai omaisten tartuttamisesta.
Valvira kartoitti sähköisellä kyselyllä rajoitustoimenpiteiden käyttöä vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä koko maassa marras-joulukuussa 2020 (Kestilä ym. 2020). Selvitys painottui valvontaviranomaisten toimenkuvan mukaisesti. Siinä oli käsitel- ty myös vierailukäytäntöjä, vierailijoidensuojautumista ja yksityisyydensuojan toteutumis- ta. Valviran kyselyn mukaan lähes kaikissa yksiköissä oli mahdollista ulkoilla läheisten tai omaisten kanssa ja omaiset ja läheiset voivat vierailevat yksikössä asiakkaan huoneessa. Erillinen tapaamistila yksikköön oli varattu noin puolella vastaajista. Tässä tutkimuksessa ikäihmisten yksinäisyys ja vierailujen ongelmat nähtiin kuitenkin varsin usein ongelmalli- sina. Valviran kyselyn tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata tähän tutkimukseen, kun kysyjä on valvontaviranomainen, vastaajajoukon painottuminen toisenlainen (vain ympä- rivuorokautiset yksiköt), kysymykset vierailujen osalta keskittyivät perusoikeuksien toteu- tumiseen rajoitustoimien ja niihin liittyvien johtamisen ongelmien sijaan ja ajankohtakin oli vasta noin puoli vuotta kevään 2020 epidemiahuipun jälkeen. Tässä raportoidut on- gelmat painottuivat kevääseen 2020.
Yhteenvetona voi todeta, että Covid-19-pandemiasta selviytyminen edellytti vanhusten- huollolta monenlaisia pikaisesti toteutettuja joustavia toimenpiteitä, ”sumplimista” ja uuden oppimista tilanteessa, jossa oli pulaa materiaali- ja testiresursseista ja etenkin alkuvaiheissa myös ohjeista ja tiedoista. Sekä asiakkailla että henkilöstöllä oli suuria on- gelmia ja huolia ja asiakkaiden läheisillä tyytymättömyyden ilmentymiä, mutta Covid-19- tartuntojen torjunnassa kuitenkin onnistuttiin suhteellisen hyvin.
Tulevia pandemioita, muita kriisitilanteita ja poikkeusaikoja ajatellen voimme oppia aina- kin sen, että sekä kansallisella että toimintayksikköjen tasolla pitää olla ajantasainen valmiussuunnitelma pandemioiden varalta ja tämän edellyttämät ohjeistukset ja resurssit esim. suojavarusteiden ja testauskapasiteetin osalta.
Kysely toistetaan touko-kesäkuussa 2021 covid19-pandemian syksyn, talven sekä kevään tilanteen osalta.
Suomalainen vanhustenhuolto selvisi tutkimusajankohtana kohtalaisen vähin koronatar- tunnoin. Kaikista organisaatiosta yhteensä 4/5 säästyi täysin tartunnoilta. Tähän selityk- seksi sopii, että koronatartuntoja myös pyrittiin laajasti (67 – 99 %) estämään monenlaisin kontakteja vähentävin tai muuten suojautumista edistävin toimin. Samoin tartuntatilan- teessa käytettiin pitkälti samantyyppisiä toimenpiteitä tietyin tiukennuksin ja lisätoimin.
Suojavarusteiden määrään, laatuun, ohjeistukseen tai hintaan liittyviä huomattavia on- gelmia koettiin 60 %:lla organisaatioista. Samoin vastaajista 10 – 30 % oli miltei jokaisen kysymyksen ja jokaisen vaiheen kohdalla sitä mieltä, että koronatestiin pääsyssä oli suurta ongelmaa. Ongelmat olivat suurimpia kevään tartuntatilanteen hankalimmissa vaiheissa.
THL – Tutkimuksesta tiiviisti 26/2021 7
Auvo Rauhala, Lisbeth Fagerström, Timo Sinervo
Covid-19 Suomen vanhustenhuollon ja sen johtamisen näkökulmasta
Erilaisia uusia yhteistyötapoja, osaamisen kartuttamista ja kokemuksista oppimista koet- tiin tapahtuneen huomattavasti 85 %:ssa organisaatioista.
Lienee kohtuullista arvioida, että ilman testaukseen pääsyyn ja suojavarusteisiin liittyviä ongelmia lopputulos olisi tartuntojen ehkäisyssä ilmeisesti ollut erilaisista toimenpiteistä ja toiminnan muutoksista ja uuden oppimisesta johtuen vieläkin parempi.
Etenkin muistisairailla vanhuksilla oli yleisesti huomattavia vaikeuksia ymmärtää ja nou- dattaa erilaisia tartuntariskiä vähentäviä toimenpiteitä. Asiakkaat kokivat myös paljon yksinäisyyttä. Myös omaisten reaktiot etenkin vierailurajoituksiin koettiin yleisesti suuriksi ongelmiksi.
Henkilökunnan osalta useimmilla oli suurena ongelmana epävarmuus työrutiineissa ja huoli asiakkaiden tai omaisten tartuttamisesta.
Valvira kartoitti sähköisellä kyselyllä rajoitustoimenpiteiden käyttöä vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä koko maassa marras-joulukuussa 2020 (Kestilä ym. 2020). Selvitys painottui valvontaviranomaisten toimenkuvan mukaisesti. Siinä oli käsitel- ty myös vierailukäytäntöjä, vierailijoidensuojautumista ja yksityisyydensuojan toteutumis- ta. Valviran kyselyn mukaan lähes kaikissa yksiköissä oli mahdollista ulkoilla läheisten tai omaisten kanssa ja omaiset ja läheiset voivat vierailevat yksikössä asiakkaan huoneessa. Erillinen tapaamistila yksikköön oli varattu noin puolella vastaajista. Tässä tutkimuksessa ikäihmisten yksinäisyys ja vierailujen ongelmat nähtiin kuitenkin varsin usein ongelmalli- sina. Valviran kyselyn tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan verrata tähän tutkimukseen, kun kysyjä on valvontaviranomainen, vastaajajoukon painottuminen toisenlainen (vain ympä- rivuorokautiset yksiköt), kysymykset vierailujen osalta keskittyivät perusoikeuksien toteu- tumiseen rajoitustoimien ja niihin liittyvien johtamisen ongelmien sijaan ja ajankohtakin oli vasta noin puoli vuotta kevään 2020 epidemiahuipun jälkeen. Tässä raportoidut on- gelmat painottuivat kevääseen 2020.
Yhteenvetona voi todeta, että Covid-19-pandemiasta selviytyminen edellytti vanhusten- huollolta monenlaisia pikaisesti toteutettuja joustavia toimenpiteitä, ”sumplimista” ja uuden oppimista tilanteessa, jossa oli pulaa materiaali- ja testiresursseista ja etenkin alkuvaiheissa myös ohjeista ja tiedoista. Sekä asiakkailla että henkilöstöllä oli suuria on- gelmia ja huolia ja asiakkaiden läheisillä tyytymättömyyden ilmentymiä, mutta Covid-19- tartuntojen torjunnassa kuitenkin onnistuttiin suhteellisen hyvin.
Tulevia pandemioita, muita kriisitilanteita ja poikkeusaikoja ajatellen voimme oppia aina- kin sen, että sekä kansallisella että toimintayksikköjen tasolla pitää olla ajantasainen valmiussuunnitelma pandemioiden varalta ja tämän edellyttämät ohjeistukset ja resurssit esim. suojavarusteiden ja testauskapasiteetin osalta.
Kysely toistetaan touko-kesäkuussa 2021 covid19-pandemian syksyn, talven sekä kevään tilanteen osalta.
Alkuperäiskieli | Suomi |
---|---|
Julkaisupaikka | Helsinki |
ISBN (elektroninen) | 978-952-343-661-9 |
Tila | Julkaistu - kesäk. 2021 |
OKM-julkaisutyyppi | O2 Other |
Julkaisusarja
Nimi | Tutkimuksesta tiiviisti |
---|---|
ISSN (elektroninen) | 2323-5179 |