Puntaroituja äänestyspäätöksiä?: Kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa

A1 Originalartikel i en vetenskaplig tidskrift (referentgranskad)


Interna författare/redaktörer


Publikationens författare: Leino Mikko, Bäck Maria, Christensen Henrik Serup, Kulha Katariina, Setälä Maija Strandberg Kim, Taskinen Mari
Förläggare: Valtioteiteellinen yhdistys-Statsvetenskapliga föreningen
Förlagsort: Helsinki
Publiceringsår: 2019
Tidskrift: Politiikka
Volym: 61
Nummer: 4
Artikelns första sida, sidnummer: 337
Artikelns sista sida, sidnummer: 363


Abstrakt

Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida, onnistuiko kansalaisraati kuntaliitoskysymyksen puntaroinnissa. Raadin toimintaa arvioidaan kolmen kriteerin kautta, joita ovat raadin demokraattisuus, analyyttinen perusteellisuus ja lopputuotoksen laadukkuus sekä raadin ulkoiset vaikutukset. Analyysissa hyödynnetään kolmea eri kyselyaineistoa: osallistujakyselyä, kyselytutkimuskokeen tuloksia sekä kansanäänestyksen jälkeen kerättyä kuntalaiskyselyä. Analyysin perusteella demokraattisuus toteutui raadissa melko hyvin: osallistujajoukko oli monipuolinen – vaikkei täysi edustava - ja keskusteluihin osallistuminen onnistui suurimmalta osalta ongelmitta. Raadin moderaattorit koettiin tasapuolisiksi. Raatilaisten tiedot aiheesta karttuivat selvästi, minkä lisäksi suurin osa ilmoitti usein puntaroineensa omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä huolellisesti. Mustasaaren kunnan asukkaat olivat – osaltaan alueellisesta medianäkyvyydestä johtuen – varsin tietoisia raadista, ja viimeisen kyselyn mukaan enemmistö äänioikeutetuista luki raadin julkilausuman. Julkilausuman lukeminen kerrytti kuntalaisten tietoja aiheesta, minkä lisäksi sillä oli vaikutusta myös heidän kuntaliitoskantoihinsa. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tämän tyyppisiä raateja koskevan tutkimuksen kanssa. Analyysin perusteella tämän tyyppisiä kansalaisraateja voitaisiin käyttää apuna harkittujen äänestyspäätösten teossa myös Suomessa.


Nyckelord

art history + twentieth century art + book review, Citizens' Initiative Review, Deliberation

Senast uppdaterad 2020-04-04 vid 06:39