Velho, syntipukki, kömpelö tyhmyri ja kirvesmies. Suomalaismerimiesten toiseus 1800-luvun ja 1900-luvun meriaiheisessa kirjallisuudessa.

A3 Book section, Chapters in research books


Internal Authors/Editors


Publication Details

List of Authors: Latva Otto
Editors: Bergholm, Tapio, Mäenpää, Sari
Place: Helsinki
Publication year: 2014
Publisher: Suomen merimuseo
Book title: Moni-ilmeinen merihistoria. Nautica Fennica 2013-2014
Title of series: Nautica Fennica
ISBN: 978-951-616-253-2


Abstract

1800-luku oli merimieskirjailijoiden tuottaman kansainvälisen matka- ja merikirjallisuuden kulta-aikaa. Aikavälillä tuotettiin paljon empiiriseen raportointiin, mutta myös subjektiivis-emotionaaliseen ja romanttiseenkin ajatteluun perustuvaa meriaiheista kirjallisuutta. Monissa teoksissa kuvattiin laivan miehistöä, joka oli usein heterogeeninen ryhmä maantieteellisesti eri alueilta kotoisin olevia henkilöitä. Miehistön jäsenten kansallisuus tai etninen ja ”rodullinen” alkuperä leimasikin usein niitä tapoja ja mielleyhtymiä, joiden perusteella eri yksilöitä merikirjallisuudessa kuvattiin. Suomalaiset merimiehet olivat yksi ryhmä, jota 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteen meriaiheisissa matkakertomuksissa ja romaaneissa kuvattiin hyvin stereotyyppisesti. Käsittelen artikkelissani viiden eri brittiläisen ja pohjoisamerikkalaisen kirjailijan teoksia, joissa kuvattiin suomalaismerimiestä: Richard Henry Danan teosta Two Years before the Mast (1840), Herman Melvillen teosta Omoo: A Narrative of Adventures in the South Seas (1847), Joseph Conradin teosta The Nigger of the Narcissus: a Tale of the Sea (1897), Frank Thomas Bullenin novellia “The Chums” teoksessa Deep Sea Plunderings (1901) ja Jack Londonin teosta The Mutiny of the Elsinore (1914). Artikkelissani analysoin kirjoissa ilmeneviä stereotypioita, ja sitä miten suomalaismerimiehet koettiin osana 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansainvälistä valtameripurjehduskulttuuria. Teoksissa kerrotaan muun muassa uskomuksista, joiden mukaan suomalaiset merimiehet osasivat taikoa, nähdä tulevan ja hallita tuulta. Kun laivalla tapahtui jokin onnettomuus, se oli suomalaisen läsnäolon syytä. Suomalaismerimiehiä kuvataan osassa teoksia myös kömpelöinä ja vähä-älyisinä sekä erityisen lahjakkaina kirvesmiehinä. Artikkelini osoittaa, että Suomen alueella asuvia ei tutkimusaikanani vielä laskettu länsimaisen identiteetin piirin, ja merimiehet toimivat tämän toiseuden konkreettisina ruumiillistumina.

Last updated on 2019-19-10 at 03:47