"Nuata näkyjä hevin ei unohtaa voikkaa, soravaunuja, veturia, topparoikkaa" - Rautatien vaikutus Teuvan Perälän kylän elämään 1900-luvun alusta 1970-luvulle

G2 Master’s thesis, polytechnic Master’s thesis


Internal Authors/Editors


Publication Details

List of Authors: Latva Otto
Publisher: University of Turku
Publication year: 2012


Abstract

Tutkielmani käsittelee rautatien vaikutusta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan kunnan Perälän kylän elämään. Selvitän miten rautatie vaikutti kyläläisten arkeen ja mitä uutta se toi kylän ympäristöön. Koen tärkeäksi myös tarkastella rautatietä kylän poliittisia rakenteita selittävänä tekijänä. Etelä-Pohjanmaa koetaan usein hyvin oikeistolaiseksi maakunnaksi, mutta esimerkiksi Perälän kylässä vasemmiston suosio oli hyvin suuri. Tutkielmassani etsin vastauksia kylän vasemmistolaisuuteen rautatien näkökulmasta. Perälä oli ollut ennen rautatietä omaa elämäänsä elänyt agraarinen kylä, mutta rakennusprosessin myötä se koki voimakkaan muutoksen. Ensimmäiset radanrakentajat saapuivat Perälään vuonna 1909, ja he toivat kylään paljon ennestään tuntemattomia vaikutteita. Tutkielmassani käsittelen mitä nämä vaikutteet olivat ja miten radanrakentajien ja kyläläisten yhteinen arki sujui. Suupohjan radan valmistuttua suurin osa radanrakentajista lähti kylästä, ja liikenne rataosuudella alkoi. Liikenteen toimivuudesta vastasi rautatieläisten ammattiryhmä. Tarkastelen työssäni rautatieläisiä muun muassa osana kylän elämää sekä heidän toimintaansa kylän poliittisessa kentässä. Tutkielmassani käsittelen aluksi lyhyesti Suupohjan radan rakentamiseen johtaneita seikkoja sekä Perälän kylää ennen rautatien rakentamista. Esittelen myös Perälän rautatierakennusten historiaa. Lisäksi käsittelen Perälän asemapaikan toimivuutta ja henkilöliikenteen lopettamiseen Suupohjan radalla vuonna 1968 johtaneita syitä, sekä sen vaikutuksia Perälän kylään. Lopuksi esittelen vielä lyhyesti rautatien nykyistä tilannetta Perälässä. Tutkimukseni on mikrohistoriallinen ja kirjallisten lähteiden puutteellisuuden vuoksi käytän työssäni paljon apuna muistitietoa sekä alkuperäislähteitä. Muistitietoa olen työtäni varten kerännyt pääasiassa haastattelujen avulla. Lisäksi olen käyttänyt työssäni usean eri arkiston aineistoja ja sanomalehtimateriaalia. Historian tutkimustraditiossa tutkielmani liittyy myös työväen historiaan. Tutkimalla Perälän kaltaisten pienten asemakylien historiaa saamme näkyviin suurten kokonaisuuksien alle jääneet historialliset yksiköt, kuten pienet kylät ja tavalliset ihmiset. Tutkimukseni avulla voi helposti hahmottaa, että rautateitä eivät rakentaneet pelkästään maineikkaat insinöörit, vaan joukko radanrakentajia, joista jokainen on oman elämäntarinansa omaava yksilö. Tutkimuksessani tulee esille myös konkreettinen esimerkki mikrohistorian avulla laajempaa kokonaisuutta kyseenalaistavasta tutkimustuloksesta. Työni poliittisessa osiossa rikon yleistä käsitystä siitä, miten Etelä-Pohjanmaa olisi koko historiansa ajan profiloitunut nimenomaan oikeistolaiseksi maakunnaksi.

Last updated on 2019-15-09 at 07:54