Puntaroituja äänestyspäätöksiä? Kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa

A1 Journal article (refereed)


Internal Authors/Editors


Publication Details

List of Authors: Mikko Oskari Leino, Maria Bäck, Henrik Serup Christensen, Katariina Kulha, Maija Setälä, Kim Strandberg, Mari Taskinen
Publication year: 2019
Journal: Politiikka
Volume number: 61
Issue number: 4
Start page: 337
End page: 363
eISSN: 2669-8617


Abstract

Helmikuussa 2019 Mustasaaressa järjestettiin kansanäänestysvaihtoehtoja
arvioiva kansalaisraati ennen kunnallista, neuvoa-antavaa
kansanäänestystä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Kaksikieliseen raatiin
osallistui 21 mustasaarelaista, jotka puntaroivat kuntaliitoskysymystä
neljän päivän ajan sekä laativat julkilausuman, joka sisälsi aiheen
kannalta tärkeimmät tosiasiat sekä tärkeimmät perustelut kuntaliitoksen
puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma postitettiin tämän jälkeen
äänioikeutetuille kuntalaisille. Tämän artikkelin tarkoituksena on
analysoida, onnistuiko kansalaisraati kuntaliitoskysymyksen
puntaroinnissa. Raadin toimintaa arvioidaan kolmen kriteerin kautta,
joita ovat raadin demokraattisuus, analyyttinen perusteellisuus ja
lopputuotoksen laadukkuus sekä raadin ulkoiset vaikutukset. Analyysissa
hyödynnetään kolmea eri kyselyaineistoa: osallistujakyselyä,
kyselytutkimuskokeen tuloksia sekä kansanäänestyksen jälkeen kerättyä
kuntalaiskyselyä. Analyysin perusteella demokraattisuus toteutui
raadissa melko hyvin: osallistujajoukko oli monipuolinen – vaikkei täysi
edustava - ja keskusteluihin osallistuminen onnistui suurimmalta osalta
ongelmitta. Raadin moderaattorit koettiin tasapuolisiksi. Raatilaisten
tiedot aiheesta karttuivat selvästi, minkä lisäksi suurin osa ilmoitti
usein puntaroineensa omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä
huolellisesti. Mustasaaren kunnan asukkaat olivat – osaltaan
alueellisesta medianäkyvyydestä johtuen – varsin tietoisia raadista, ja
viimeisen kyselyn mukaan enemmistö äänioikeutetuista luki raadin
julkilausuman. Julkilausuman lukeminen kerrytti kuntalaisten tietoja
aiheesta, minkä lisäksi sillä oli vaikutusta myös heidän
kuntaliitoskantoihinsa. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tämän
tyyppisiä raateja koskevan tutkimuksen kanssa. Analyysin perusteella
tämän tyyppisiä kansalaisraateja voitaisiin käyttää apuna harkittujen
äänestyspäätösten teossa myös Suomessa.


Documents


Last updated on 2020-19-01 at 01:45