Mitä naiset lukevat? Vantaan kaupunginkirjaston digitaalisen lainausdatan tulkintaa

A1 Originalartikel i en vetenskaplig tidskrift (referentgranskad)


Interna författare/redaktörer


Publikationens författare: Kati Launis, Eugene Cherny, Mats Neovius, Olli Nurmi, Mikko Vainio
Publiceringsår: 2018
Tidskrift: Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain
Nummer: 4
Artikelns första sida, sidnummer: 4
Artikelns sista sida, sidnummer: 21


Abstrakt

Artikkeli käsittelee nykyistä lainaus- ja lukemiskulttuuria ja
erityisesti naisia – kirjaston suurinta käyttäjäkuntaa –
kaunokirjallisuuden lukijoina. Aineistonamme on Vantaan
kaupunginkirjaston keräämä digitaalinen lainausdata. Sitä analysoimalla
selvitämme, mitä lajeja ja teoksia naislukijat suosivat. Entä vieläkö
vallitseva lukutapa on 1970–1980 -lukujen tavoin realistinen,
kansallinen ja yhtenäinen? Artikkelissa pohdimme myös kolmen naisten
lainatuimman kaunokirjallisen teoksen suosiota keskittyen niistä
ylivoimaisesti suosituimpaan, Enni Mustosen (oik. Kirsti Manninen)
historialliseen romaaniin Ruokarouva (2016).



Artikkelissa käytetty otos (20.7.2016–22.10.2017) osoittaa, että
Vantaan kaupunginkirjaston aktiivisimpia kaunokirjallisuuden lainaajia
ovat 40–49 -vuotiaat naiset, ja heidän suosikkilajinsa on romaani.
Naisten lainatuimpia kirjoja – Ruokarouva (2016), Risto Räppääjä ja pullistelija (2016) sekä Lopotti
(2016) – yhdistää muun muassa se, että ne kaikki ovat uusinta
kotimaista proosaa. Kaikki ne myös myivät hyvin ja saivat näkyvyyttä
mediassa. Räppääjä ja Ruokarouva ovat osia laajemmissa kirjasarjoissa, ja Räppääjien näkyvyyttä ovat edistäneet niiden elokuva-adaptaatiot.



Digitaalinen aineisto – ja varsinkin Mustosen viihteellisen,
historiallisen romaanin suosio – osoittaa, että erityisesti vanhemmat
naislukijat suosivat arjen, työn ja lähihistorian todentuntuista
kuvausta. Muutos muhii kuitenkin nuorten lukukulttuurissa. Tästä kertoo
angloamerikkalaisen, nuorille aikuisille suunnatun romanttisen
kirjallisuuden (esim. John Greenin ja Estelle Maskamen romaanien) suosio
otoksen 15–19-vuotiaiden naislainaajien keskuudessa. Nuorten
lukukulttuuri ei aineistomme perusteella ole kansallista eikä
realistista vaan murtaa näitä totuttuja lukutapoja vahvasti;
yhtenäisestä lukukulttuurista ei otoksen eri-ikäisten naislainaajien
kohdalla voi puhua.


Senast uppdaterad 2019-15-10 vid 02:44